Ruokavirasto on luokitellut tärkeysjärjestykseen kaikki lainsäädännön nojalla valvottavat elintarvikkeiden vierasaineet eli kontaminantit. Luokittelu perustuu kahteen eri tekijään: myrkyllisyyteen ja altistukseen. Vierasaineen myrkyllisyyttä arvioitiin sen aiheuttamien vaikutusten vakavuudella. Syövän tai sikiövaurioiden synty arvioitiin vakavammiksi vaikutuksiksi kuin esimerkiksi munuaisvauriot tai ripuli. Altistuksessa verrattiin suomalaisten syömästä ruoasta saatavaa altistusta eri vierasaineille ja näiden vierasaineiden turvallisena pidettyjä määriä.
Tutkimukseen saatavilla olleiden tietojen perusteella suurimmat vakavien terveyshaittojen riskit liittyvät arseeniin ja eräisiin homemyrkkyihin kuten aflatoksiineihin ja alternariatoksiineihin. Kaikkien vierasaineiden terveysvaikutuksista tai esiintyvyydestä elintarvikkeissa ei ole toistaiseksi olemassa yksityiskohtaisia tietoja.
Altistustietoja tullaan päivittämään
Kaikki saatavilla olevaan tietoon perustuvat altistusarviot eivät olleet yhtä tarkalla menetelmällä määritettyjä. Osa niistä perustui Suomessa tehtyihin tutkimuksiin, osa EU-maiden keskiarvotietoihin.
Arvioon liittyvän epävarmuuden vuoksi nyt luotua prioriteettilistaa on pidettävä suuntaa antavana, ja se tullaan päivittämään säännöllisesti uusimmat tiedot huomioiden. Seuraava päivitys tehtäneen tämän vuosikymmenen lopulla.
Tutkimustieto valvonta- ja tutkimushankkeiden tueksi
Ruokaviraston tutkimus tukee viranomaisten valvonta- ja tutkimushankkeiden suunnittelua, sillä siinä arvioitiin ainekohtaisen tärkeysjärjestyksen lisäksi kansallisten pitoisuustietojen hankkimisen kiireellisyysjärjestystä.
Arviossa otettiin huomioon saatavilla olevien kansallisten pitoisuusaineistojen kattavuus ja ikä, Suomessa elintarvikkeista mitattujen vierasainepitoisuuksien erot EU-maista raportoituihin keskiarvoihin sekä kunkin aineen tärkeimmät saantilähteet tai suuria pitoisuuksia sisältävät elintarvikkeet.
Vuosittainen valvonta on oleellista silloin, kun vierasaineiden pitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti kasvukauden sään takia tai vaihtelu on muista syistä suurta. Hitaammin muuttuvia pitoisuuksia kuten pysyviä ympäristömyrkkyjä on sen sijaan tehokkaampaa tarkkailla esimerkiksi muutaman vuoden välein toteutettavilla kartoituksilla.
Lisätietoja löydät raportista ”Ruoan tärkeimmät vierasaineet Suomessa – terveysriskit ja tiedonpuutteet” (Ruokaviraston tutkimuksia 1/2021) ja päätulosten tiivistelmästä.
Lisätietoja:
erikoistutkija Johanna Suomi, riskinarvioinnin yksikkö, puh. 029530 0400 tai 040 822 5629, johanna.suomi@ruokavirasto.fi