MaRa: Valtion korvattava täysimääräisesti rajoituksista aiheutuvat vahingot yrittäjille – rajoitustoimia ei voi perustella vapaaehtoisesti rokotteen ottamatta jättäneiden sairaanhoidon tarpeen lisääntymisellä

Valtioneuvosto on päättänyt, että Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kymenlaakson sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ravintoloiden on lopetettava anniskelu klo 22 ja suljettava ovensa klo 23. Tanssiminen ja karaoke ovat kiellettyjä. Asiakaspaikkarajoitukset ulotetaan koskemaan myös terasseja. Eduskunta on useita kertoja koronakriisin aikana edellyttänyt, että valtioneuvoston on viipymättä kumottava rajoitukset, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä, mutta nyt valtioneuvosto vieläpä kiristää niitä. Valtioneuvoston päätös sysää ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät yhä syvempään kriisiin. Valtioneuvosto ei huomioi päätöksessään rokotusten etenemistä ja sairaanhoidon kapasiteetin riittävyyttä. Elinkeinotoimintaa ei voi rajoittaa sillä perusteella, että jotkut jättävät vapaaehtoisesti ottamatta rokotteen. Alan yritykset ovat voimattomia valtioneuvoston päätösten edessä, koska mitään oikeusturvakeinoja ei ole olemassa. Yöjuhliminen siirtyy kokonaan puistoihin, muille julkisille paikoille ja yksityistilaisuuksiin, mutta valtioneuvosto ummistaa tältä silmänsä. Samanlainen vaikutus on myös terassien asiakaspaikkarajoituksilla. Valtioneuvoston tulee valmistella uusi kustannustukilakiesitys viipymättä.

Rajoitustoimien tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksesta aiheutuvia vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Vaikka helpommin tarttuva deltavariantti on aiheuttanut tartuntojen kasvun, tehosairaanhoito ei ole ylikuormittunut eivätkä kuolemantapaukset ole juurikaan lisääntyneet. Esimerkiksi Pirkanmaalla tehohoidossa on 4 henkilöä, Uudellamaalla 3 ja Varsinais-Suomessa yksi. Kymenlaaksossa ei ole ainuttakaan.

– Valtioneuvoston päätös tulee suurena järkytyksenä yrittäjille ja työntekijöille. Näyttää siltä, että valtioneuvosto tuijottaa vain ilmaantuvuuslukuja eikä rokotusten etenemisellä eikä tehosairaanhoidon vähäisyydellä ole merkitystä. Tiistain Helsingin Sanomien mukaan HUS-alueella yli 70 prosenttia sairaalapotilaista on rokottamattomia ja kaikki alle 40-vuotiaat potilaat ovat rokottamattomia. Elinkeinotoiminnan rajoituksia ei voida perustella sillä, että osa kansalaisista jättää vapaaehtoisesti rokotteen ottamatta ilman lääketieteellistä perustetta ja joutuu sen takia sairaalaan. Asiantuntijat ovat arvioineet, että jokainen rokottamaton saa koronatartunnan. Onkin erittäin tärkeää, että sairaanhoitopiirit kertovat julkisuuteen sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien asiakkaiden määrät. Samalla tulee kertoa myös niiden sairaalassa ja tehohoidossa olevien henkilöiden lukumäärä, jotka eivät ole vapaaehtoisesti ottaneet rokotetta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Hallitus ei ole koronakriisin aikana ottanut riittävästi huomioon rajoitustoimista yrittäjille ja työntekijöille aiheutuvia ongelmia.

– Hallituksen kokoonpano huomioon ottaen ymmärrän, että yritysten menestyminen ei ole tämän hallituksen ydinkysymyksiä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että hallitus ei välitä työntekijöille ja heidän perheilleen rajoitustoimista aiheutuvista taloudellisista ja henkisistä ongelmista. Toimiala on menettänyt koronakriisin ja rajoitustoimien takia tuhansia työntekijöitä. Toimialan työvoimapula on pitkäaikainen ja estää alan kasvua kriisin jälkeen, Lappi toteaa.

Yrittäjät voimattomia valtioneuvoston päätösten edessä

Eduskunta, erityisesti sen perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta, ovat korostaneet rajoitustoimien poikkeuksellisuutta, valtioneuvoston velvollisuutta jatkuvasti seurata rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta sekä velvollisuutta viivytyksettä poistaa rajoitukset, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Kun valtioneuvosto ei toimi tartuntatautilain ja eduskunnan tahdon mukaisesti, yrittäjät ovat voimattomia. Yrittäjillä ei ole mitään todellista keinoa saattaa valtioneuvoston päätösten lainmukaisuutta esimerkiksi tuomioistuimen tutkittavaksi.

– Koronakriisi ja julkisen vallan rajoitustoimet ovat romahduttaneet ravintolayrittäjien talouden. Kassat ovat tyhjiä. Velkaa ja maksamattomia laskuja on paljon. Lisäksi monelta yrittäjältä on kriisin takia hävinnyt koko se yritysvarallisuus, mitä hän on onnistunut hankkimaan yrittäjätoiminnallaan. Myös alan työntekijöiden asema on lohduton. On erittäin epäoikeudenmukaista, ettei yrittäjillä ole mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa oikeudellisesti valtioneuvoston päätösten lainmukaisuutta. He voivat vain sivusta katsoa, kun rajoitustoimet hävittävät koko yrittäjän omaisuuden ja raunioittaa mielenrauhan. Koronakriisin jälkeen olisi syytä pohtia, pitäisikö näin syvälle ulottuvat valtioneuvoston päätökset saattaa oikeudellisen valitusmenettelyn piiriin. Toimialamme yrittäjien vastaus on selvä, kyllä pitäisi, Lappi sanoo.

Juhliminen siirtyy puistoihin ja vuokratiloihin

THL arvioi viime viikolla valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa, että nuorempien ikäryhmien altistumisista ja tartunnoista kutakuinkin yhtä suuri osa näyttää liittyvän yksityistilaisuuksiin tai spontaaneihin kokoontumisiin ja ajanviettoon kuin baareihin, pubeihin ja yökerhoihin.

– On käsittämätöntä, että valtioneuvosto haluaa siirtää nuorten yöjuhlimisen kokonaan valvomattomiin tiloihin, kuten puistoihin ja juhlia varten vuokrattuihin sisätiloihin. Kun valtioneuvosto ei voi mitään yksityistilaisuuksille, se kurittaa yöravintolayrittäjiä ja heidän nuoria työntekijöitään. On mahdotonta löytää tälle järkeviä perusteita. Koronalainsäädäntö ei koske yksityistiloja, valtio menettää verotuloja, yrittäjät menettävät tuloja ja henkilökunta palkkatuloja, melu, roskaaminen ja järjestyshäiriöt lisääntyvät, Lappi ihmettelee.

Asiakaspaikkarajoitukset ja vaatimus istumapaikasta pöydän tai muun tason ääressä ulotetaan koskemaan leviämisvaiheen maakunnissa myös terasseja.

– Nämä ovat uusia rajoituksia. Varsinkin nuoret viettävät aikaa puistoissa nauttimassa alkoholijuomia ja picniceillä. Puistoissa ei ole turvavälejä eikä siellä muutenkaan noudateta koronaturvallisuustoimia. Ihmiset istuvat vieri vieressä esimerkiksi tupaten täynnä olevassa Esplanadin puistossa, ja samanaikaisesti ravintoloiden terasseilla olevien asiakkaiden määrää rajoitetaan voimakkaasti. Tätäkö valtioneuvosto todella haluaa? Lappi kysyy.

Eduskunnan lausuma edellyttää uuden kustannustuen valmistamista

Eduskunta on edellyttänyt, että valtio kompensoi kohtuullisesti yrittäjille rajoitustoimista aiheutuvia vahinkoja.

– Tietojemme mukaan valtioneuvosto ei ole valmistelemassa uutta kustannustukilakia korvaamaan niitä vahinkoja, jotka yrityksille aiheutuvat koronasta ja rajoitustoimista 1.6.2021 jälkeiseltä ajalta. Eduskunta edellyttää vahinkojen korvaamista. Valtioneuvoston tulee viipymättä valmistella uusi kustannustukilaki. Siitä tulee poistaa liikevaihdon 30 prosentin aleneminen edellytyksenä kiinteiden kulujen korvaamiselle, Lappi toteaa.

Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

16 maaliskuun, 2022-
18 maaliskuun, 2022

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.